Sumokin säännöt

Säännöt vahvistettu PRH:ssa 11.8.2021

 

1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen moottorisahauskilpailijat SUMOKI. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialue koko Suomi.

 

2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

2 §

Yhdistyksen tarkoituksena on

  • koota yhteen moottorisahauksen kilpailutoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja yhteisöjä;
  • lisätä tietoisuutta moottorisahauksen kilpailutoiminnasta koko toimialueellaan;
  • edistää moottorisahauksen kilpailutoimintaa;
  • edistää kilpailutoimintaan osallistuvien ammatillista osaamista, työturvallisuutta ja oikeiden työmenetelmien käyttämistä;
  • ylläpitää ja siirtää nuoremmille sukupolville moottorisahauksen kilpailutoimintaan liittyvää perinnettä, toimintatapoja ja lajin tuntemusta

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • järjestää kustannuksellaan moottorisahauksen Suomen mestaruuskilpailut;
  • valitsee joukkueen moottorisahauksen Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin ja vastaa joukkueen välittömistä osallistumiskustannuksista niihin;
  • valitsee joukkueen moottorisahauksen maailmanmestaruuskilpailuihin ja vastaa joukkueen välittömistä osallistumiskustannuksista niihin;
  • pitää yhdistyksen jäseniä ajan tasalla moottorisahauksen kilpailutoiminnasta, sen säännöistä ja siihen liittyvistä tapahtumista järjestämällä kokoontumisia, neuvonta- ja opastustilaisuuksia;
  • tekee toimintaansa tunnetuksi ja toimii moottorisahauksen kilpailutoiminnan arvostuksen kohottamiseksi viestintä- ja julkaisutoiminnan muodoin;
  • voi olla jäsenenä lajin kansainvälisissä järjestöissä sekä
  • toimii yhteistyössä sahavalmistajien ja -maahantuojien, puunhankintaa harjoittavien metsäalan työnantajien ja näiden järjestöjen, metsätyöntekijöitä edustavien ammatillisten järjestöjen, metsäalan viestintään erikoistuneiden yhteisöjen, metsäalan ammatillista opetusta järjestävien oppilaitosten, metsäalan säätiöiden sekä ja muiden yhdistyksen tarkoituksen toteutumisesta kiinnostuneiden yhteisöjen kanssa

4 §

Yhdistys voi omistaa toimintansa kannalta tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa avustuksia ja lahjoituksia.

 

3 JÄSENET

5 §

Yhdistyksen varsinaisena jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy jäseneksi.

Yhdistyksen kannattavaksi jäseneksi yhdistyksen hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön, joka suorittaa yhdistyksen syyskokouksen vuosittain määräämän kannatusmaksun.  Kannattavalla jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta.

Yhdistyksen kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua hallituksen päätöksellä yhdistyksen toiminnassa ansioitunut tai muuten yhdistyksen tarkoitusta edistänyt henkilö.

 

6 §

Yhdistyksen hallitus voi erottaa varsinaisen jäsenen ja kannatusjäsenen, joka on jättänyt täyttämättä näissä säännöissä mainitut velvoitteensa, ei enää täytä jäsenyyden ehtoja tai jonka toiminta yhdistyksessä tai sen ulkopuolella on huomattavasti vahingoittanut yhdistystä. Jäsen voi valittaa erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukselle jättämällä kirjallisen valituksen yhdistyksen hallitukselle kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Valitus on käsiteltävä ensimmäisessä mahdollisessa yhdistyksen sääntömääräisessä kokouksessa.

 

7 §

Jos jäsen haluaa itse erota yhdistyksestä, tulee hänen ilmoittaa siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittaa siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.  Jäsensuhde lakkaa sen kalenterivuoden loppuun, jonka aikana eroamisilmoitus on tehty.

Varsinainen jäsen ja kannatusjäsen voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä, mikäli jäsenmaksua ei ole maksettu sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona jäsenmaksu on erääntynyt. Eroamiseksi katsomisesta päättää hallitus. Ero tulee voimaan, kun hallitus on kirjannut eroamiseksi katsomisen pöytäkirjaansa. Päätöksestä ei voi valittaa.

 

4 JÄSENMAKSU

8 §

Varsinaisen jäsenen on suoritettava vuosittain jäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous on päättänyt seuraavaksi kalenterivuodeksi erikseen oikeuskelpoisille yhteisöille ja säätiöille sekä yksityisille henkilöille.

Kannatusjäsenen on vuosittain suoritettava kannatusjäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous on päättänyt seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen ovat vapaita jäsenmaksuista.

 

5 PÄÄTÖSVALTA

9 §

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous.

Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa yhdistyksen hallitus.

 

6 YHDISTYKSEN KOKOUKSET

10 §

Yhdistyksen kokouksia ovat kevätkokous, syyskokous ja ylimääräinen kokous.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Kevätkokous pidetään kunakin vuonna maalis-toukokuun aikana ja syyskokous loka-joulukuun aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, mikäli yhdistyksen kokous tai yhdistyksen hallitus katsoo sellaisen tarpeelliseksi tai jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten. Tällöin kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa asianmukaisen pyynnön esittämisestä lukien.

 

Kokouskutsu

11 §

Kokouskutsu on lähetettävä vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta kullekin jäsenelle postitetulla kirjeellä tai sähköpostilla. Kokouskutsu on samanaikaisesti esitettävä myös yhdistyksen verkkosivulla.

Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

Äänivalta sekä puhe- ja läsnäolo-oikeus

 

12 §

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin varsinaisella jäsenellä yksi ääni.

Kannatusjäsenellä on yhdistyksen kokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kannatusjäsenenä olevan yhteisön ja säätiön on annettava puheoikeutta käyttävälle edustajalleen valtakirja.

Yhdistyksen kokous voi sallia puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille.

 

Asian ratkaiseminen äänestyksellä

13 §

Asiat ratkaistaan äänestyksessä ehdottomalla enemmistöllä, ellei näissä säännöissä muualla erityisessä tapauksessa toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

7 KEVÄTKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

14 §

Vuosittain maalis-toukokuussa pidettävässä yhdistyksen kokouksessa

  • esitellään vuosikertomus, tuloslaskelma ja tase sekä toiminnantarkastuskertomus edelliseltä kalenterivuodelta;
  • päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;
  • päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

 

8 SYYSKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

15 §

Vuosittain loka-joulukuussa pidettävässä yhdistyksen kokouksessa

  • määrätään seuraavalta kalenterivuodelta suoritettavien yhdistyksen jäsenmaksujen suuruudet;
  • hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi;
  • hyväksytään yhdistyksen talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi;
  • valitaan joka toinen vuosi yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi;
  • valitaan yhdistyksen hallituksen muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä;
  • valitaan yhdistyslain edellyttämä toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja, tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä;
  • päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

 

9 YLIMÄÄRÄISESSÄ KOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

16 §

Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle.

 

10 YHDISTYKSEN HALLITUS

Hallituksen kokoonpano ja toimikausi

 

17 §

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittava yhdistyksen puheenjohtaja sekä vähintään 4 ja enintään 8 muuta jäsentä ja vähintään 4 ja enintään 8 yleisvarajäsentä.

Hallituksen jäsenistä yli puolet pyritään valitsemaan varsinaisina jäsenenä olevien oikeuskelpoisten yhteisöjen tai säätiöiden esittämien henkilöiden joukosta.

Hallitus valitsee keskuudestaan yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajan, jota kutsutaan yhdistyksen varapuheenjohtajaksi.  Muut toimihenkilöt yhdistyksen hallitus voi valita keskuudestaan tai kutsua ulko-puoleltaan.

 

Päätöksenteko

18 §

Hallitus kokoontuu yhdistyksen puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Hallitus on kutsuttava koolle myös, jos vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä tai yleisvarajäsenistä on läsnä.

Hallituksen kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Asiat ratkaistaan äänestyksessä ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

Hallituksen tehtävät

19 §

Hallituksen tehtävänä on

  • johtaa yhdistyksen yleistä toimintaa lain, sääntöjen ja kokousten päätösten mukaisesti;
  • valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja kutsua kokoukset koolle;
  • tehdä esityksiä yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi;
  • hyväksyä jäsenet yhdistykseen ja pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä;
  • asettaa tarpeelliset toimikunnat sekä
  • huolehtia yhdistyksen taloudesta ja omaisuuden hoidosta sekä siitä, että yhdistyksessä pidetään sellaista kirjanpitoa kuin laki ja hyvä tapa vaativat.

 

11 YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

20 §

Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja tai hallituksen määräämä yhdistyksen muu luottamus- tai toimihenkilö, kukin yksin.

 

12 TOIMINTA- JA TILIKAUSI, TOIMINNANTARKASTUS

21 §

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Hallituksen on jätettävä tilinpäätös sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiakirjat toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen yhdistyksen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien on palautettava asiakirjat tarkastuskertomuksineen viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

 

13 YHDISTYKSEN SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

22 §

Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan, että muutosehdotusta kannattaa yhdistyksen kokouksessa vähintään kaksi kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä päätös kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään kolmekymmentä vuorokautta, ja siihen vaaditaan kummassakin kokouksessa vähintään kaksi kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi luovutetaan sen varat johonkin yhdistyksen tarkoitusta palvelevaan toimintaan, jonka viimeinen yhdistyksen kokous päättää.